Yrittäjyyden voimaa Facebookin Ennakointiryhmässä 21.-22.7.2015

Erkki Laitila ”Hyvä miettikääpä teemoja, ja valitaan yksi fokukseen. Tuotosta voisi esitellä Eduskuntaan tai minne se parhaiten soveltuisikaan tutkittavaksi.”

FB-päivitykseni 22.7.2015 FB Ennakointiryhmässä

Kyllä minun mielestä nyt eräällä tavalla on avain tämä JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ. Toinen vaihtoehto olisi ottaa alueellisuuden vaikutus talouteen (MAANTIEDE JA TALOUS, joka myös on em. tavoin aivan kadoksissa). Kolmas voisi olla ARKTISUUS, mutta sitä yritetään jo joissakin piireissä ja olen ollut kohtalaisesti mukana. Vielä näistä johtaen vaikka konkreettinen kaivosteema, luonnonvarojen merkitys laajemmin Suomessa jne. Teemoja siis on kymmeniä, tai tulokulmia, joilla kaikilla uskoisin päästävän eteenpäin. Ottaisin tuon ensimmäisen pääteemaksi.

Ensiksi asia pitäisi ymmärtää, ennen kuin otsakkeen laittaa. Avaan ensimäistä. Vallalla on nyt joitakin uskomuksia, kuten markkinat hoitaa ja minä juon vain kahvia täällä julkisella puolella seminaareissa –asenne, jotka ovat yksi taustatekijä. Uskomuksia pitäisi pystyä asettamaan kyseenalaiseksi. Jos tämä puheenvuoro tulkitaan mainostamiseksi, niin poistun täältä. Poistuin myös Fintrip-sivustolta, jotka aikoinaan keväällä blokkasivat moderaattorin toimesta esittelyn ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi” kirjan pois. Julkisen palstan pitäjän vastuksesta huolimatta saimme kirjoittajan Vuoden pyöräilijäksi ja Suomen talvipyöräilyn vientihankkeen käyntiin. Jotta em. tulisi ymmärretyksi paremmin, lue vielä eteenpäin. Seuraavat teemat liittyvät alateemoina julkisen ja yksityisen yhteistyöhön, joka em. esimerkinkin mukaan on nyt veritulpan tasolla:

a) TUOTEKEHITYS (+ tuotteistuminen ja vienti)

b) OSAAMINEN JA SEN KEHITTYMINEN

c) UUSIEN UUDISTAVIEN AINEISTEN TUOMINEN YHTEISKUNTAAN.

A) TUOTEKEHITYS. Kun katsotaan historiaa ja tätä päivää, aivan avainasemassa uuden osaamisen synnyttämisessä niin Nokia-tarinassa kuin muussakin, on julkisen sektorin innovatiivinen tilaaminen. Kun ottaa huomioon Suomen arktisen ympäristön erityispiirteet, hämmästyttää viime vuosikymmeninä käytössä ollut tulkinta ostaa junat ja laivat Italiasta ja muutkin vempaimet etelästä ja räälöidä ne jossakin vaiheessa kuitenkin toimimaan täällä. Jos ei olisi Tekesiä, mutta julkinen innovatiivinen tilaaminen olisi aktiivista ja pk-yrityksiin suunnattua, uskon vaikutusten olevan moninkertaiset.  Julkinen tilaaminen voisi oppia USA:n mallista, jossa osavaltiot velvoitetaan tilaamaan pk-sektorilta osaamisen, tuotteistumisen ja siten myös kasvun ja viennin luomiseksi.  Caset osoittavat, että osaaminen syntyy näin. Aivan uusimmasta päästä esim. Marine Alutech, jolta Merivoimat hoksi tilata Italian muoviveneiden jälkeen muutaman mainihinnousualuksen. Vaikka tilaus yksittäisenä saattoi olla MA historian suurin, nyt näitä uusia veneitä on myyty nähdäkseni jo yhtä paljon muihin maihin tai oikeastaan enemmän. http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2113752/arktista-teknologiaosaamista-vahvistettava

B) OSAAMINEN JA SEN KEHITTYMINEN. Myös yliopistollinen osaaminen kuin muukin osaaminen on syntynyt kuitenkin Nokiaa ja vaikkapa Oulun yliopistoon periytynyt kansainvälistä siltaosaamista myöten julkisen ja yksityisen yhteistyössä. Nokian tarinassa tiedämme VR:n, Puolustusvoimien, Huoltovarmuuskeskusten tilaamisen olleen Saloran aikana jo 1960-luvun alussa syntyneen matkapuhelimen synnyn taustatekijöitä mm. Salon aktiivisen radioamatööriharrastuksen ja siellä kehittyneen osaamisen lisäksi. Myöhemmin yliopistot lähtivät tukemaan tätä kasvua ja nyt Suomessa on käsissä ICT-osaaminen, mille mietitään tekemistä. Siltapuolella sodan jälkeen etenkin Pohjois-Suomessa oli paljon jälleenrakentamisen tarvetta, kuten on nytkin arktisen kysynnän kasvun myötä uuden siltarakentamisen tarvetta jokien ja vuonojen Pohjolassa. Tämä syntyi yliopistoihin virkamiesten luennoidessa tarpeesta ja yliopiston ja prosessissa syntyneiden yksityisten yritysten tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kaikki Suomen komeimmat sillat on suunniteltu Oulussa, esi. Raippaluoto, Tähtihovi, Jätkänkynttilä. Siltaosaamista myös vietiin, mm. Brasiliaan. Tätä ei esim. Olli-Pekka Heinosen opetusministeriaikana kuitenkaan nähnyt osaamisena vaan päätti lakkauttaa siltatutkimuksen osana rakennustekniikan yksikköä (ja sananmukaisesti siirtää painopistettä osaamiseen, eli ICThen). (Nyt olisi ajankohtaista vakinaistaa rakennustekniikan yksikkö uudelleen osan OKM:n pysyvää rahoitusta, saataisiin kaivosten pohjatkin pitämään.) https://rdaluekehitys.net/2013/09/16/hs-mielipide-9-9-2013-osaaminen-on-kytkettava-takaisin-ymparistoon/

C) UUSIEN UUDISTAVIEN AINEISTEN TUOMINEN YHTEISKUNTAAN. Uskottava markkinatieto käynnistää yhteiskunnassa muutosprosessin ja yksilöiden tasolla myös. Olemme luoneet yhteiskunnan, jossa markkinatietoa ei voi välittää julkisille toimijoille, johon osittain luen yliopistot, oppilaitokset yms. Voisin kirjoittaa kirjan esimerkeistä, mutta otetaan yksi: EAKR-miljardeja, joita maakuntaliitot jakavat, ei saa antaa kuulemma yksittäisten yritysten käyttöön. Viitataan mm. valtioneuvoston asetukseen, että rahalla ei voi tukea yksittäisen yrityksen liiketoimintaa. Käytännössä tämä tulkitaan niin, että yritykset eivät voi olla EAKR-rahan hakijoita eikä liioin muutenkaan hyötyjinä. Miten tällöin voidaan tehdä mitään järkevää, joka tukisi alueiden kehittymistä? (ks. case) Ehkä jotenkin, mutta tällainen tulkinta helposti johtaa siihen, että aika vaikeasti. Kuitenkin yritykset, jotka jatkuvasti askaroivat toisten yritysten ja työnantajien kanssa ja jos niillä on jopa palkitut ja parhaimmaksi arvioidut metodit, joilla tällaista informaatiota kerätään tehokkaasti (ei vain sähköisillä kyselyillä vaan aidosti yrittämisen ja markkinan probleemaa ymmärtäen), voivat välittää informaatiota tehokkaasti. Esimerkiksi pidän omana yrittäjän roolinani ja ansionani (vaikka muut eivät pitäisi tai tunnistaisi) sitä, että Suomessa on NYT käynnissä 100 milj €/ Tekes-ohjelma, 20 milj. € Suomen Akatemian ohjelma, 4 milj. € TEM ohjelma, VNK: painopisteet Arktisessa teemassa. Syy on, että on silloin tälllöin joku uskaltanut tilata myös yritykseltä RD Aluekehitys Oy. Kiitos viime vuosina etenkin Uudenmaan ennakoinnnissa ja kehittämistoiminnassa mukana olleille Taavetti Mutaselle, Sasu Pajalalle ja aiemmin mm. TEMin aluekehitysosaston Veijo Kavoniukselle, mutta monille muille myös. Nämä tilaukset kuitenkin osaltaan varmistivat mm. painopisteet suht.-kohdalleen, missä asiassa mennään. Ongelmana tosin, että julkiset toimijat ottivat tästä taas itselleen työllistämisen välineen ja yrityksiä on edelleen vähän hankala saada (joissakin casessa) mukaan (tiedän yksittäisissä ehdotuksissamme työskenteleviä virkamiehiä myös ministeriöissä). http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/