TIETOISKU
2.3 Tulevaisuuden klusterit
Tärkeimmät työllistävät klusterit keskuksissa Delfoi-paneelin mukaan
- hyvinvointi,
- IT- ja viestintä ja
- kuljetus- ja logistiikka.
Nopeimmin kasvavat klusterit
- hyvinvointi
- matkailu
- ympäristö.
Tärkeimmät työllistävät klusterit keskuksissa vuonna 2015 ovat paneelin mukaan hyvinvointi-, informaatioteknologia- ja viestintä sekä kuljetus- ja logistiikkaklusteri (kuvio 7). Erityisesti kuljetus- ja logistiikkaklusterin korostuminen tässä yhteydessä on huomionarvoista. Kun aikaisemmissa tutkimuksissa (Myllylä, 1999, 2001b ja Luoma, 2000), on kysymystä asetettu toisella tavalla ja pyydetty panelisteja valitsemaan tärkein kehitettävä klusteri kymmenen tai viiden vuoden (Luoma) tähtäimellä korostamatta työllisyyden näkökulmaa on tärkeimmiksi kehitettäviksi klustereiksi keskuksissa korostuneet informaatioteknologia- ja viestintä (tai informaatio- ja viestintäteknologia –riippuen kysymyksen asettelusta), toisena on ollut hyvinvointi- ja kolmantena ympäristöklusteri.
Tällä hetkellä on havaittavissa, että esimerkiksi Jyväskylän ja Oulun seudulla ko informaatioteknologia, hyvinvointi ja ympäristöklusterit ovat 3-5 tärkeimmäksi valitun kehitettävän klusterin joukossa (katso esimerkiksi Oulun seudun kasvusopimus http://www.oulu.ouka.fi/kasvusopimus/.)
Mikäli logistiikkaklusteri osoittautuisi ja vahvistuisi muissa tutkimuksissa yhdeksi keskusten tärkeimmistä kehitettävistä klustereista työllisyyden näkökulmasta, olisi se hyvin mielenkiintoinen seikka kehittämistyötä ajatellen. Tällä hetkellä logistiikkaklusteri kuuluu tärkeimpien kehitettävien klustereiden joukkoon muun muassa Kemi-Tornion seudulla ja Kotka-Haminan seudulla. Varsinkin jälkimmäisessä on selvästi nähtävissä klusterin voimakkaasti kasvava työllistämisvaikutus yhtenä keskeisenä syynä se, että globaalitalouteen ja Eurooppaa integroituvalle Venäjälle
Suomi muodostaa keskeisen kuljetuskäytävän, jonka merkitys Venäjän geopoliittisen aseman muutoksen vuoksi näyttäisi vain korostuvan (esimerkiksi Tykkyläinen, 2003). Verrattaessa logistiikkaklusteriin lukeutuvien pk-yritysten itsensä näkemyksiä klusterin tulevaisuudesta pitkällä tähtäimellä, se jossain määrin vahvistaa paneelin näkemyksiä: Pk-paneelin mukaan logistiikkaklusteri on samassa seitsemän klusterin vertailussa neljäntenä. Logistiikkaklusterin korostumista näinkin tärkeään asemaan sekä varsinaisen paneelin että pk-paneelin mukaan voidaan pitää yhtenä tutkimuksen yllättäjänä.
Aiemmissa klusteritutkimuksissa, muun muassa PEPYS-tutkimus (Myllylä, 1999) logistiikkaklusteria on pidetty yhtenä muiden klustereiden tukipalveluna eikä sitä ole verrattu muihin itsenäisenä klusterina. Viitatussa analyysissa esimerkiksi Pohjois-Suomen osalta logistiikkatukipalvelujen kehittäminen nousi keskeisimmäksi kehitettäväksi tukipalveluksi[1] PEPYS-tutkimuksen tulos indikoi toisaalta logistiikkaklusterin tärkeyttä myös itsenäisenä klusterina. .
1=Elintarvike, 2=Hyvinvointi, 3=IT- ja viestintä, 4=Kuljetus- ja logistiikka, 5=Matkailu, 6=Mekaaninen puu, 7=Ympäristö.
Kuvio 7. Keskusten kolme tärkeintä klusteria vuonna 2015 ovat paneelin mukaan hyvinvointi, IT- ja viestintä sekä kuljetus- ja logistiikka. Vastausten jakauma kysymyksessä: ”Valitse kolme merkittävintä klusteria työllistämisen näkökulmasta vuonna 2015 toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuudenkuvassa”. Luvut mainintojen määrä / osuus kaikista maininnoista; Delfoi-paneeli, 2. kierros.
Tarkasteltaessa klustereiden kasvunopeutta, voidaan havaita tarkemmassa tarkastelussa Delfoi-paneelin ensimmäisen kierroksen vastausten perusteella, että nopeimmin kasvaviksi arvioidaan hyvinvointi, matkailu ja ympäristöklusterit. Koska kysymyksenasettelutekniikka (vastaaminen Bostonin portfolioanalyysin nelikenttään) ja siihen vastaaminen oli raskas, kysymystyypistä luovuttiin toisella kierroksella. Olisiko joku em. klustereista jo kolkutellut tähtiklusterin asemaa, kun vastauksia olisi tarkennettu ja perusteluita mietitty tarkemmin? Tähtiklusterilla tarkoitetaan suurta työllistäjää ja samalla nopeasti kasvavaa klusteria.
***
Ks. vastaavat analyysit myös muiden kuntatyyppien osalta
Kasvuklusterit ja vuorovaikutusalueet
Kasvuklusterit ja ydinmaaseutu
Kasvuklusterit ja harvaan asuttu maaseutu
[1] Muun muassa tämän johdosta Pohjois-Suomen jatkohankkeissa painotettiin logistiikkaklusteria ja niihin sovellettiin Delfoi-menetelmää. Menetelmällä tuella tuotettuja logistiikkapalveluja muun muassa www.blckemi.com, www.barentscorridor.com. Vuodesta 2000 ensimmäinen logistiikan professuuri Oulun yliopistoon, maisterikoulutuksen aloittaminen Kemissä jne., näitä edelsi Delfoi-menetelmäsovellukset Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa ja toinen Perämeren satamat osana Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yhteysverkossa, jotka merkittävästi edistivät logistiikan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen prosessia)
Lähde
Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD
RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR. Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>
Ks. myös
Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli
Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>
Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>