Ydinmaaseutu

Tärkeimmät työllistävät klusterit ydinmaaseudun alueilla Delfoi-paneelin mukaan

• Elintarvike
• Matkailu
• Mekaaninen puu.

Nopeimmin kasvavat klusterit mahdollisesti (heikkojen signaalien perusteella)

• Hyvinvointi
• IT- ja viestintä
• mahdollisesti myös kuljetus- ja logistiikka, mekaaninen puu ja ympäristö.

Tärkeimmät työllistävät klusterit ydinmaaseudun alueilla ovat paneelin mukaan selvimmin elintarvike ja sitten matkailu (kuvio 9.). Kolmantena näyttäisi korostuvan mekaaninen puu. Verrattaessa tuloksia aiempiin klusteritutkimuksiin (Myllylä 1999, 2001) on kolmen kärki sama. Kun tuloksia verrataan pk-paneelin näkemyksiin, havaitaan eroja: pk-paneelin mukaan ympäristöklusterilla on kaikista paras tulevaisuus ydinmaaseudulla, toiseksi matkailulla ja kolmantena hyvinvoinnilla. Jälleen on syytä todeta, että tutkimusten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia toistensa kanssa ja että pk-paneelin tuloksia tulisi ehkä pikemmin verrata paneelin esittämiin arvioihin klustereiden kasvunopeudesta kuin niiden työllistämiskyvystä.

1=Elintarvike, 2=Hyvinvointi, 3=IT- ja viestintä, 4=Kuljetus- ja logistiikka, 5=Matkailu, 6=Mekaaninen puu, 7=Ympäristö.

Kuvio 9.

Kuvio 9. Ydinmaaseudun kolme tärkeintä klusteria työllistämisen näkökulmasta vuonna 2015 ovat paneelin mukaan elintarvike, matkailu sekä mekaaninen puu. Vastausten jakauma kysymyksessä: ”Valitse kolme merkittävintä klusteria työllistämisen näkökulmasta vuonna 2015 toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuudenkuvassa”. Luvut mainintojen määrä / osuus kaikista maininnoista; Delfoi-paneeli, 2. kierros.

Nopeasti kasvavia klustereita ei paneeli varmuudella tunnista. Heikkojen signaalien tekniikkaa soveltaen painottaen, voitaisiin nopeimmin kasvavien joukossa voivan olla hyvinvointi, informaatioteknologia ja viestintä sekä mahdollisesti myös kuljetus- ja logistiikka, mekaaninen puu ja ympäristöklusterit. Tässä heikkojen signaalien tekniikalla tarkoitetaan sitä, että painotetaan vähemmistössä olleiden panelistien näkemyksiä tulosten tulkinnassa, kun mikään klusteri ei selvästi noussut työllistämisen näkökulmasta nopeasti kasvavaksi (Bostonin portfolioanalyysin mukaan (vaihtoehdot analyysissä ovat 1) suuri- ja hitaasti kasvava klusteri, 2) pieni- ja hitaasti kasvava klusteri, 3) auringon nousun klusteri eli pieni ja nopeasti kasvava ja 4) tähtiklusteri eli suuri ja nopeasti kasvava.)

***

Ks. vastaavat analyysit myös muiden kuntatyyppien osalta

Kasvuklusterit ja keskukset

Kasvuklusterit ja vuorovaikutusalueet

Kasvuklusterit ja ydinmaaseutu

Kasvuklusterit ja harvaan asuttu maaseutu

***

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD
RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.  Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>