Moraalinen valinta työn puolesta johti yrittäjyyteen ja väitökseen


 

49340029 loppulausunto, rajattu

Kuva 1. Väitöstilaisuus 28.12.2007,  ns. Viattomien lasten päivänä. Vastaväittäjinä toimivat aluetieteen professori Markku Sotarauta (vas) ja tulevaisuudentutkimuksen ja innovaatiotalouden dosentti Osmo Kuusi (2. vas) sekä kustoksena yhteiskuntamaantieteen professori Markku Tykkyläinen (3. vas.). Väittelijä ja yrittäjä Yrjö Myllylä nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta oikealla.

RD Aluekehitys Oy:n toimitusjohtaja, aluekehittämiseen erikoistunut yhteiskuntatieteiden tohtori, kertoo kuusi vuotta väitöspäivän jälkeen:

– Väittelin, koska valitsin yrittäjyyden.  Valitsin yrittäjyyden, koska tein aikanaan moraalisen valinnan työntekemisen puolesta. Katsoin nuorempana, että kun olin terve ja nuori, yhteiskunta murroksessa – tehtäväni on tehdä täysillä työtä yhteiseksi hyväksi. Leipä toivottavasti tulee myös tästä vaihtoehdosta. Minulla oli näkemys ja usko, missio, miten Suomea voisi ja tulisi kehittää. Tämä oli elämäni ja myös perheen kulkuun vaikuttanut merkittävä päätös. Väitöstapahtuman pääsanomani – jos sitä tavoiteltavana saavutuksena joku haluaa pitää – osaltani ei ole, että lukekaa  ja väitelkää vaan mihin rohkeat valinnat henkisistä, sosiaalisista ja taloudellisista riskeistä huolimatta voivat johtaa.  Toisaalta sanomani on, että kantakaa perheestänne ja lähimmäisistä huolta. Perheyrittäjyyden lähin kannustaja on  sanamukaisesti perhe.  Arvostan  rohkeutta tehdä valintoja ja keskittyä valintoihin niin ihmisiltä kuin yhteisöiltä.  Minulle kukin taistelija asemasta riippumatta, ”kunhan taistelee, kuin mies paikallaan”, on arvostuksen kohde. Toinen vääntäkööt vaikka ruuvimeisseliä, mutta keskittyköön siihen ja kehittäköön sitä osaamista rohkeasti. Tulosta ja menestystä uusien innovaatioiden myötä tulee melkoisella varmuudella tällaisen rohkean valinnan seurauksena, mutta se ottaa aikansa ja asiaan on sitouduttava. Murrosaikoina voidaan tarvita erityisesti tällaista tietoista paalujen luontia, henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä päätöksiä, mihin kukin aikoo kulkea. RD Aluekehityksen yrittäjänä em. väitösprosessiin ja sitä edeltäviin tapahtumiin viitaten, erityissanomani on lisäksi, että vahvuuksia ei pidä vain hakea, kuten on tapana toistaa ja näin toimia, vaan myös tehdä ne. Kaikilla ihmisillä, yrityksillä kuin alueilla on siis periaatteessa mahdollisuuksia ylivertaisten vahvuuksien tekemiseen, jos on rohkeutta valintoihin ja niihin sitoutumiseen. Yrittäjänä tämä on ollut eräällä tavalla henkivakuutus ja niin se on myös alueyhteisölle. Tämä valintojen teko-osaamisen erityisesti alueille ja yhteisöille onkin ollut keskeinen myyntiartikkeli.

– Valitsin Delfoi-metodin tulokulmaksi ja menetelmälliseksi kärjeksi vuonna 1994. Ymmärsin, että yrittäjyys on luottamusprosessi ja osa sitä on osaaminen. Osaaminen ja sen kertyminen puolestaan vaatii erikoistumista ja erikoistuminen valintoja, joihin sitoutuu. Kun ensimmäinen Delfoi-monisteeni meni kaupaksi 180 markan hintaan, sanoin itseni irti ehkä varmemmasta leipäpuusta pidemmällä aikavälillä, tosin epävarmoja osin nykyisenkaltaisia aikoja elettiin tuolloinkin. Valitsin kuitenkin tuolloin  yrittäjän vapauden ja mahdollisuuden tehdä täysillä oikeaksi ja hyödylliseksi näkemääni asiaa. Myin pian Delfoi-sovelluksia Helsingin ja Oulun yliopistoille: ”Kunnat kaavoittajana, Suunnittelijana Pohjoisessa”. Vuonna 1995 toimin Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalveluyksikön mm. ”Logistiikka Barentsin alueella” yrittäjäkurssin vetäjän ja oheisselvitysten tekijän roolissa. Delfoi-sovelluksilla tuin mm. logistiikkakeskusyhtiöön johtaneita tapahtumia kuin myös sen filosofiaa seminaareihin toteuttamalla Sallan rajan avaamista. Aloin puhumaan vuonna 2000 Lapin ja Oulun yliopiston tilaajille, että voisin tehdä tästä myös syventävän työn, jos tulisi luontevia mahdollisuuksia.  Vuonna 2003 minulle vinkattiin Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmasta, kiitos Lapin ja Oulun yliopiston Meri-Lappi instituutin  johtajan Aaro Tiilikaisen. Vuoden hakemusprosessi johti tulokseen, joten erityinen kiitos valitsemalleni Joensuun yliopiston professori Markku Tykkyläisen johtamalle tutkimusryhmälle, joka otti aloitteeni vastaan ja Suomen Akatemialle, joka myönsi rahoituksen. Tämä luotu ja ääneen sanottu   visio syventävästä tutkimuksesta toteutui, kun joku lisäkseni antoi ajatukselle ensin henkistä, sitten taloudellista tukea eikä heittänyt vettä missään vaiheessa kipinään, kuten usein on tapana. Kannustuksella oli äärimmäisen suuri rooli, tarkemmat kiitokset väitöskirjani esipuheessa. Kannustajat, usein maan hiljaiset perheissä, ovat yhteiskunnan keskeinen koossapitävä voimatekijä. Paneloidessani Espooseen rakentamani pohjoiskarjalaisen talotoimittaja Karelementin talon ulkosaunan ulkopaneeleita, sain tiedon, että tutkimushanke lähtee liikkeelle osaltani. Muutimme taloon ensimmäisen työsopimuksen aikoihin. Omakotityömaan  loppuunsaattaminen antoikin mukavan vastapainon väitöstyölle koko väitöshankkeen ajan.  Ratkaisematta on jäänyt kysymys, kumpi on suurempi työ – väitöskirjan vai omakotitalon tekeminen. Paljon niissä on yhteistä metaforatasolla.

Väitöskirja ja sen englannikielinen lyhennelmä UM-sarjassa sekä lektion pohjalta tehty Futuran artikkeli:

  • Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation).

Tulostusversio tilattavissa nyt 50 €:

  • Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35.
  • Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja> Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy28

RD Delfoi-sovellukset on sovellettavissa niin yritysten markkinatutkimustarpeisiin kuin yhteisöjen tarpeisiin, niiden hakiessa tietoa valintojen kestäväksi pohjaksi ja tehdessä valintoja mm. osaamisen suuntaamiseksi tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiden.  Kokonaisuuteen liittyy tarpeen mukaan myös muita menetelmällisiä elementtejä, kuten nykytilan analyysit, tulevaisuusverstaat ja work shopit,  sähköiset hjaastattelukierrokset, jotka voidaan toteuttaa myös itsenäisesti.  Ks. lisää esim. https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/  ja  EU palkitsi public-private -yhteistyömallin.

Kuva 2. Viattomien lasten päivän 28.12.2007 väitöstilaisuudessa oli esillä taustalla olevalla kartalla (Tykkyläinen & Myllylä 2006) Greenpeace-aktivisimin kohteena ollut Prirazlomnojen öljyntuotantoalue Barentsin merellä, Luoteis-Venäjän öljy- ja kaasuverkoston nykyinen ja suunniteltu runkoputkisto sekä vastaavasti satamat.

Viime aikaisten Prirazlomnoje-tapausten virittämänä Yrjö Myllylä on käyttänyt mm. seuraavat puheenvuorot:

  • Myllylä, Yrjö (2013). Intressien siirtyminen pohjoiseen tarjoaa mahdollisuuksia Suomelle. Suomenmaa, Vierasyliö 13.12.2013.

Prirazlomnoje näkyy myös seuraavassa Murmanskissa ilmestyvän ”Pohjoisen Teollisuus” lehden linkissä olevassa kartassa ”salmiakin” oikeassa kulmassa http://yrjomyllyla.com/2012/05/04/оценка-промышленного-и-логистическо/

Valokuvan kartan lähde väitöskirja / seuraava:

Miksi kuitenkin arktiset laiva- ja porauslauttatilaukset ovat viime aikoina menneet Italiaan?

Kuva 3. 28.12.2007 Viattomien lasten päivänä, väitöstilaisuus. Kuvassa loppulausunnon kuunteleminen aluetieteen professori Markku Sotaraudalta.

Johtopäätöksiä mm. väitöskirjani lektiosta / Myllylä 2008, Futura, joka päättyy seuraavasti

“Geopoliittista ja maantieteellistä näkökulmaa tulisi mielestäni vahvistaa Venäjän tutkimuksessa. Karttaa katsomalla voidaan havaita pinta-alaltaan maailman suurimman ja mannermaisen Venäjän geopoliittisen vaihtoehtojen olevan vähissä. Murmansk muodostaa Luoteis-Venäjällä ainoan valtameriyhteyden, joka on ympäri vuoden sulana ja sieltä on lyhyt matka keskeisille markkina-alueille. Myös Suomenlahden rooli on keskeinen Venäjän Euroopan kaupassa Venäjän hakiessa uusia kilpailukykyisiä reittejä ja pyrkiessä kontrolloimaan itse kuljetuksiaan. Uudet voimistuvat logistiset virrat Murmanskissa ja Suomenlahden pohjukassa toimivat myös aluekehityksen keskeisinä moottoreina ja suomalaisen talouselämän merkittävinä mahdollisuuksina.”

“Suomen lähiympäristö on näin muuttumassa investointien myötä. Kehitys luonnollisesti tarjoaa suomalaisille paljon mahdollisuuksia öljy- ja kaasutuloilla rikastuneen Venäjän viennissä ja siihen liittyvässä logistiikassa. Tulevaisuudessa erityisesti arktisen kuljetus- ja energiatuotantoteknologian tarpeet tarjoavat suomalaisille kaupallisia mahdollisuuksia, jos maailmantalous jatkaa kasvuaan.”

“Venäjällä on kasvavat taloudelliset intressit turvata Murmanskin alueen kehitys ja kehittää logistiikkaa niin Jäämerellä kuin koko Luoteis-Venäjällä. Suomessa on vasta vähän keskusteltu siitä, miten Venäjän pyrkimykset vaikuttavat Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Uudessa tilanteessa olisikin suositeltavaa monipuolisesti arvioida ja ennakoida Venäjän geopolitiikan ja talousmaantieteen kehitystä niin talouden kuin ympäristö- ja turvallisuuspolitiikankin näkökulmasta.”

Lektion pohjalta kirjoitettu artikkeli / lainauksen lähde:

  • Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueesta logistiikan ja energiateollisuuden keskus? Futura 2/2008. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 27-35.

___

Aihe on herättänyt keskustelua  myös Facebookissa 28.12.2013 seinäkirjoituksessa.

Suositeltavia sovelluksia tutustuttavaksi ja sovellettavaksi väitöskirjan teemaa lähellä olevassa aiheessa. Näihin yhdistyy myös muu RD Aluekehityksen kokemus ja aiemmat tilaustyöt kokonaisvaltaisesti:

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, PALKINNOT, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s