Aluekehitys RD Info: Yhteen hiileen verkostotilaisuus Salon Astrum-keskuksessa 15.5.2013


Salossa on vahva metallialan yrityskanta. Salon nykyisen kaupungin alueella on pitkät, monisatavuotiset perinteet metalliteollisuudessa.  Esimerkiksi merelliseen Teijoon muutetaan työn perässä Helsingistä ja ulkomailta. Telakka- ja veneteollisuus on keskeinen työnantaja (ks. esim. Turun Sanomat: “Teijon rautakourat tekevät risteilijän”). Teijon telakka onkin harvoja kotimaisessa omistuksessa olevia telakoita Suomessa.

Tänä päivänä Salo on suuri kaupunki. Suomen suurimman kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alussa kaupunkiin liittyi useita uusia kuntia, joissa on vahvaa metallialan osaamista. Jotta yritykset tuntisivat toisensa ja voisivat tehokkaammin hyödyntää paikallista alihankintaa ja jotta alueen osaamista voitaisiin markkinoida myös ulospäin kokonaisuuksina, on päätetty perustaa Salon metallifoorumi.  Foorumi keskustelee näistä teemoista ja pyrkii edistämään verkottumista ja viestintää konkreettisesti.  Foorumi järjesti 15.5.2013 Yhteen hiileen verkostotilaisuuden, jonne myös RD Aluekehityksen toimitusjohtaja kutsuttiin asiantuntijana mukaan ja keskusteluihin / työpajoihin.  Salon Seudun ammattiopiston johdolla toteutetun tilaisuuden ohjelma löytyy linkistä.

Toimitusjohtaja Liisa Leino ja yrittäjyyden professori Arto Lahti keskustelemassa Salon metallifoorumin. Molemmat pitivät tilaisuudessa esitelmän.

Kuva. Toimitusjohtaja Liisa Leino ja yrittäjyyden professori Arto Lahti keskustelemassa Salon metallifoorumissa. Molemmat pitivät tilaisuudessa esitelmän.

Pitkää metallialan perinnettä alueella edustava “Teijon ruukki” on tiettävästi ainoana Suomessa jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti 1600-luvulta alkaen. Syynä on erityisesti se, että aikoinaan oikealla hetkellä noin 100 vuotta sitten Ruotsista tulleen ruukinpatruunan päätöksellä luovuttiin raakaraudan tekemisestä malmista ja siirryttiin omaehtoisella päätöksellä jalostusketjussa ylöspäin. Useimmat muut ruukit jatkoivat raudanvalmistamista, kunnes seinä tuli vastaan ja ruukit kylmenivät. Teijon tuotannolla on koneellistettu Suomen maataloutta, on valmistettu ajoneuvoja moottorikelkoista kuorma-autoihin, tehty työvälineitä ruohonleikkureista puimureihin. Myös kautta Suomen hautasmaiden rautaristit ovat Teijolla tehtyjä. Kaikki tuntevat rautaiset ankkurinapit, joita tehdään meren rannassa Teijolla vieläkin. Varsinainen nappien valmistuksen ympärille muotoutunut kylä toimii nykyisin matkailukäytössä. Toukokuussa siellä avattiin kahvila Nappi.  Usein tuotteissa on ollut Teijo-tuotemerkki, kuten Teijo-puimuri tai Teijo-kuorma-auto (Tänä päivänä Teijo-nimi esiintyy mm. Suomen ainoan valmistalotehtaan Teijo-Talot yrityksen nimessä).  Teijolla valmistetaan myös arktisia työveneitä (Marine Alutech) ja alueella on käytettävissä Salon oma satama kuljetuksiin, Salo Sea Port.

Yhteen hiileen verkostotilaisuudessa ei puhuttu kuitenkaan pelkästään Teijosta tai Meri-Teijosta minä se matkailijoiden piirissä tunnetaan, vaikka senkin tulevaisuuden visio esitettiin tilaisuudessa metalliteollisuuden näkökulmasta uusine LNG-terminaaleineen. Teijo on vain pieni osa suuresta Salon kaupungista, mutta merellisyyden, telakan, työveneiden valmistuksen ja pitkien perinteiden, kauniin ympäristön ja kehittyvän matkailun (mm. Golf, laskettelu, retkeily) vuoksi tärkeä. Yhteen hiileen tilaisuudessa pidettiin asiantuntevia tietoiskuja ja esitelmiä eri puolella Saloa asuvien yrittäjien toimesta sekä ideoitiin yhdessä systemaattisin menetelmin kehittämistarpeita. Mukana oli asiantuntijoita niin Turusta kuin Helsingistä. Monilla yrittäjillä on puolestaan laajoja kansainvälisiä verkostoja.

Yhtenä konkreettisena johtopäätöksenä nousi esille mm. alan yritysten osaamisen kokoaminen havainnolliseen muotoon nettiympäristöön verkottumista tukemaan mm. alihankintaverkkoja varten. Myös koulutuksen puolelle lähti selviä viestejä, mm. työnjohtokoulutuksessa nähtiin selviä pullonkauloja ja kehittämistarpeita. Viimeksi mainittua ajatusta testattavaksi toi tämän kirjoittaja, mutta se sai tilaisuudessa laajan kannatuksen. Työnjohtotason koulutus on yleinen ongelma eri aloilla ja se pitäisi ottaa valtakunnallisesti kehitettäväksi. Sen oikea paikka on tekijän tekemien ennakointitutkimusten mukaan ammattikorkeakoulu 2-asteen sijaan. Alueen ja Saksan metallialan yrityksiä tutkinut professori Arto Lahti kehotti kiinnittämään huomioita koneiden ja laitteiden energian kulutukseen. Pitkällä aikavälillä energiankulutus muodostuu jopa suurimmeksi kustannukseksi kuin laitteen hankintakustannus. Hän oli huolissaan siitä, että investoinnit ovat olleet vähäisiä koneisiin ja laitteisiin meillä verrattuna Saksaan, joka tässä mielessä parantaa jatkuvasti kilpailuasetelmiaan.

Varatoimitusjohtaja Timo P. Kiviaho esittelemässä LNG-trendejä ja Salon seudun metallialan yritysten mahdollisuuksia tarttua niihin. Hän näki salon merellisenä kaupunkina, joka voi pilotoida esimerkiksi LNG-terminaaleja Teijon alueellaa.

Kuva. Varatoimitusjohtaja Timo P. Kiviaho esittelemässä LNG-trendejä ja Salon seudun metallialan yritysten mahdollisuuksia tarttua niihin. Hän näki salon merellisenä kaupunkina, joka voi pilotoida esimerkiksi LNG-terminaaleja Teijon alueella.

Varatoimitusjohtaja Timo Kiviaho käsitteli mm. LNG-mahdollisuuksia.  Jatkotoimena  Salon metallialan yrityksiä markkinoitiin LNG-näkökulmasta Tall Ship Races tilaisuudessa Helsingissä 17.-20.7.2013 – China Tekway:n  Timo Kiviahon ja RD Aluekehitys Oy:n Yrjö Myllylän ja alueen metallialan yrityksiä tutkineen professori Arto Lahden yhteisellä Tietoiskulla. Taustalla ja sovellettavana oli myös RD Aluekehitys Oy:n Uudenmaan ELY-keskuksen tilauksesta kesäkuun alussa julkistettu Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen raportti.    Seuraavassa on tapahtumassa jaetusta tietoiskusta ote (koko Tiedote/Tietoisku löytyy tästä linkistä).

Esimerkiksi maakaasusta nesteytetyn kaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) osuuden lisääntyminen energiantuotannossa on ollut pitkään trendi. LNG:stä on tulossa nesteytys- ja laivausteknologian kehittymisen myötä putkikuljetuksista riippumaton energialähde. Trendi on vauhdittunut viime vuosina liuskekivikaasun markkinoille tulon vuoksi, jolloin LNG:n hintakilpailukyky on kasvanut perinteiseen putkikaasuun verrattuna. Venäjällä on käynnistynyt suuri LNG-tuotantolaitoshanke Jamalilla ja se kaavailee uutta tuotantolaitosta myös Viipurin alueelle Gazprom-yhtiön toimesta. Norja puolestaan käynnisti Pohjois-Norjassa merellisen Snøvhitin kaasuntuotannon ja siihen liittyvän LNG-tehtaan Hammerfestissa vuonna 2009. LNG-tuotantolaitosten lisäksi kaasun vastaanottoterminaaleja tulee rakentumaan rannikkokaupunkeihin Suomessa ja muualla Itämeren piirissä lähivuosina. Suomi haluaa olla mukana LNG-trendissä ja tarjota mm. arktista meriteknologiaosaamista jäissä kulkevien LNG-alusten tarpeisiin, hyödyntää kylmää ilmanalaa LNG-tuotannossa. Suomi on tunnettu myös projektiosaamisesta, laadukkaasta insinöörityöstä ja aikataulujen pitämisestä. Esimerkiksi voisi mainita jäänmurtajaosaamisen (mm. Arctech Helsinki Shipyard) lisäksi risteilyalusosaamisen (mm. STX Finland) ja offshore-tuotannon (mm. Technip, Pori). Tätä tunnettua insinööri- ja projektiosaamista sekä konepajoja voidaan nyt käyttää LNG-investoijayhtiöiden tarpeisiin Suomessa ja sen lähialueilla. Vuonna 2013 perustetun Suomen LNG Yhdistys Ry:n salolainen perustajajäsen Timo Kiviahon mukaan mm. Salon seudun metallialan yritykset ovat kiinnostuneet LNG-terminaali- ja muista LNG-investoinneista.  Suomi on tunnettu myös erikoisteräksistään (yritysedustajia mm. Rautaruukki), joita sovelletaan vaativiin kohteisiin kylmässä ilmanalassa.

Arktisiin kysymyksiin ja ennakointiin erikoistunut, Arktisen meriteknologian ennakointitutkimuksen (www.amtuusimaa.net) tekijä RD Aluekehitys Oy on käytettävissä arktisen meriteknologian edistämiseen Suomessa, Itämeren alueella ja muualla mm. EU:n komission tunnustaman ennakointiosaamisensa puitteissa. RD Aluekehityksen yhteistyössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa kehittämä ennakointikäytäntö onkin valittu Euroopan unionin komission arvioinnissa Euroopan parhaimmaksi ennakointikäytännöksi vuonna 2010. Menettelytavassa yritykset ja muut asiaan vaikuttavat tahot saadaan mukaan kehitysprosessiin miettimään yhteistä tulevaisuutta. Menettelytapa tuottaa priorisoidun listan tulevaisuuden vaatimista toimenpiteistä.

Ajankohtaista on mm. LNG:n käytön ja teknologian kehittämistarpeiden ja yhteistyömahdollisuuksien ennakointi Itämeren piirissä. Yhteistyössä perustetun Suomen LNG Yhdistys Ry:n kanssa yritys on valmis esimerkiksi järjestämään tilauksesta koulutustilaisuuksia alueiden varautumiseksi LNG-investointeihin ja teknologian kehittämiseen.

Jatkotoimenpidesuositukset

  1. LNG-yhteistyömahdollisuuksien ennakointi Itämeren piirissä ja sen eri alueilla EU:n parasta alueellisen ennakoinnin menetelmää käyttäen – infoa mallista
  2. LNG-koulutustilaisuudet Itämeren piirin eri alueilla osaamisen lisäämiseksi ja investointeihin varautumiseksi – case-malli
  3. Viestintämateriaalin tuottaminen ja jakelu Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen tuloksista sekä LNG-hankkeista – case malli.

 Lisätietoja:                 

Yhteen hiileen verkostoitumistilaisuus pidettiin Salon Astrum-keskuksen Salora-neuvottelusalissa 15.5.2013.

Yhteen hiileen verkostoitumistilaisuus pidettiin Salon Astrum-keskuksen Salora-neuvottelusalissa 15.5.2013.

.

Suosituimmat artikkelit & sivut 31.7.2013

  • RD Aluekehitys Oy

  • Yrjö Myllylä

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.