Yhdeksäsluokkalainen Maria Myllylä teki opinnäytetyötään kouluun ekonomian tunnille ja haastatteli Yrjö Myllylää. Haastattelun opinnäytetyönä koulussa esitettynä versiona löydät tästä.   Opinnäytetyö sai arvosanaksi ”Erinomainen / 10”. Seuraavassa on haastattelukysymykset ja  opinnäytetyön pohjalla olleet vastaukset. Maria teki lukion toisella luokalla tiivistelmän aiheesta, joka sai vastaavan arvostelun.

1.  Yrityksenne toimiala, toiminimi ja perustamisvuosi
2.  Minkä vuoksi ryhdyittte itsenäiseksi yrittäjäksi?
3.  Toimiiko yrityksessä muita perheenne jäseniä?
4.  Millainen yrittäjäkoulutus teillä on?
5.  Millaisissa tiloissa ja millaisin välinein aloititte?
6.  Miten alkurahoitus järjestyi?
7.  Mikä on liikeideanne?
8.  Kuinka suuri henkilökunta oli alussa? Entä nyt?
9.  Onko paikkakunnalla muita alan yrityksiä?
10.  Miten mielestänne menestytte kilpailussa muiden kanssa?
11.  Mitkä ovat parhaat kilpailuvalttinne?
12.  Miten yrityksenne tekee tuotteitaan/palveluitaan tunnetuksi?
13.  Mitkä ovat yrityksenne tärkeimmät sidosryhmät?
14.  Miten lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö vaikuttaa yrityksenne toimintaan?
15.  Miltä yrityksenne tulevaisuus näyttää?
16.  Mitä pidätte yrittäjän tärkeimpinä vaatimuksina tällä hetkellä?
17.  Millaista tyydytystä yrittäminen on teille antanut?
18.  Kannustaisitteko muita yrittämään? Miksi?
19.  Mitä vinkkejä antaisit yrittäjiksi alkaville?

1. Yrityksenne toimiala, toiminimi ja perustamisvuosi

Kaupparekisteriotteen mukaan yrityksen toimiala alueellisten kehittämisohjelmien, selvitysten, tutkimusten ja visioiden konsultointi aluekehittämisestä vastaaville viranomaisille ja muille tahoille. Lisäksi yritys toimii erilaisten tuotteiden ostajana,  markkinoijana ja myyjänä. Osakeyhtiöllä on toimialansa puitteissa oikeus omistaa, hallita ja vuokrata kiinteistöjä ja osakkeita.

Yrityksen nimi on Oy Aluekehitys RD Regional Development Ltd. Yrityksen käyttönimi on RD Aluekehitys Oy. Yritys on rekisteröity 7.5.1996. Yrityksen kotipaikka on Espoo. Sitä ennen yritys on toiminut toiminimellä Aluekehitys RD Regional Development ja käyttönimellä RD Aluekehitys. Toiminimi rekisteröitiin vuonna 1994.

Lähde kaupparekisteriote, www.ytj.fi

Lisänäkökohtia

• Valtakunnallinen vaikuttaja. Alueellinen kehittäjä. Paikallinen toimija.
• https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/

2. Minkä vuoksi ryhdyittte itsenäiseksi yrittäjäksi?

Tein moraalisen valinnan työn puolesta. Toisin sanoen pidin oikeana, että nuorena teen töitä enkä ala työttömäksi. Koska olin terve, pidin työn tekemistä lähes tärkeimpänä arvona ja velvollisuutena, tärkeämpänä kuin rahaa tai varmaa toimeentuloa tai pysyvää asuntoa. Olin valmis uhraamaan nämä työn ja yrittämisen hyväksi tuolloin. Ajattelin, että toimeentulo annetaan, jos annetaan, mutta velvollisuuteni on tehdä työtä, jonka katson olevan hyödyksi yhteiskunalle.

Minulla oli tuolloin työpaikka yhdyskuntasuunnittelualan yhtiössä. Suomi oli lamassa ja rakentaminen myös. Jouduin luovasti hankkimaan töitä, jotka eivät olleet mielestäni tyypillisiä po. insinööritoimiston töitä. Kun vastaan tuli ns. Sievin metsätilaprojektista tarjouksen jättömahdollisuus, katsoin että tämä menee niin paljon eri alalle, kuin po. insinööritoimiston työt ja kysyin lupaa perustaa oman yrityksen ja jättää tarjouksen sen nimissä. En saanut projektia, mutta yritys rekisteröitiin tuolloin ensiksi toiminimeksi, myöhemmin osakeyhtiöksi. Yrittäjäksi heittäydyin toukokuussa 1994, kun sain ensimmäisen Delfoi-kirjaseni myytyä.

Katso blogiartikkeleista lisänäkökohtia

• Moraalinen valinta työn puolesta johti yrittäjyyteen ja väitökseen
• Metsätilaprojekti-tarjous Sieviin synnytti RD Aluekehityksen.

3. Toimiiko yrityksessä muita perheenne jäseniä?

Pienyrityksiä kutsutaan perheyrityksiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jollakin tapaa hanke on koko perheen hanke. Yrittäjän on vaikea toimia, jos perhe ei tue toimintaa. Aika ajoin ja projektikohtaisesti perheenjäseniä osallistuu yrityksen toimintaan, kuten markkinointiin, viestintään tai seminaaritapahtumien toteutukseen. postitukseen, tiedonhakintaan, tallennustöihin tai muihin. Ruuhka-aikoina perheenjäsenistä on ollut huomattavaa apua. Työtä yrityksessä on periaatteessa aina, koska aina voi vähintään valmistella uusien töiden hankintaa. Palkan tai palkkionmaksukyky kuitenkin vaihtelee.

Kaupparekisteriotteen mukaan vaimoni Teija on hallituksen varapuheenjohtaja. Normaalioloissa tämä ei velvoita tai sido käsittääkseni mihinkään. Varapuheenjohtajan tehtävä tulee tärkeäksi, jos varsinainen puheenjohtaja tulee estyneeksi esim. kuolemantapauksen vuoksi.  Olen antanut suosituksen, että ottaa tällöin yhteyttä kirjanpitäjään ja sopii yrityksen lopettamis- tai muista tarpeellisista toimista.

Katso myös yrittäjän Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen nimissä keskeisesti toteuttama ja konsultoima

• Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015- Pohjoisen luottamuksen, perheyrittäjyyden ja luonto-osaamisen menestystarina.

4. Millainen yrittäjäkoulutus teillä on?

Varsinaisesti yrittäminen itsessään on koulu. Sananlaskun mukaanhan ”Työ tekijäänsä opettaa”. Yrittäminen vaatii riskin ottamista ja liika koulutushakuisuus kertoo turvallisuuden hakemisesta eikä johda yrittäjyyteen.

Ennen yrittäjäksi lähtemistä, tai ehkä olin jo lähtenyt, kävin muutamana päivänä yrittäjille suunnatussa koulutuksessa Espoossa. Kouluttajana oli henkilö, joka piti itseään yrittäjänä mm. sillä perusteella, että hän oli rakentanut itselleen omakotitalon. Hän tosin oli palvellut myös liike-elämää. Vuonna 1995 löysin yksityisen konsultin, jota olen käyttänyt tähän asti liikkeenjohdollisessa ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä ja käytännön projekteissa sparrausapuna. Olisikin toivottavaa, että jokainen yrittäjä löytäisi yhden hyvän kokeneen yrittäjän, jonka kanssa voisi sparrata asioita. Yksi hyvä tapa on miettiä hallituksen kokoonpanoa tästä näkökulmasta, jos mahdollista. Tässä sparrausavun hankinnassa voi käyttää ELY-keskusten tuotteistettuja konsulttipalveluita, kuten tapauksessamme on käytetty. Yhteiskunta tukee tätä osittain, mutta yrittäjänkin tulee maksaa jotakin.

Yliopisto-opiskelu tapauksessani kyllä oli taustalla vaikuttamassa, että päätin alkaa yrittäjäksi. Opiskelin aluesuunnittelua, jonka professorimme Juhani Hult tulkitsi aluekehittämiseksi yritysten kautta. Tämä innosti ja kypsyi mielessä yrittämisen mahdollisuudeksi yhdessä yksityisen sektorin vahvan työkokemuksen kautta, kun aika tuli kypsäksi. Lisäksi olen aina ollut melko ahkera ja työtä pelkäämätön työntekijä ja työskennellyt kesätöissä yrittäjien yrityksissä, kuten kauppapuutarhassa kuutena vuotena ja rakennuksilla.  Näissäkin näki ja oppi yrittäjyyttä. Esim. Kauppapuutarhuri Valto Järvelältä voisi ottaa lauseen ”Luja tahto vie läpi harmaan kiven”. Yrittäjyys kytkeytyy oman kokemukseni mukaan useinmiten vastuuntuntoon. Tässä mielessä hyvä yrittäjäkoulutus on sellainen, että on tottunut elämässään tekemään tärkeiksi kokemiaan asioita oma-aloitteisestikin – ottamalla välillä itseäänkin niskasta kiinni ja välittämättä, mitä muut ajattelevat, jos asia on mielestään oikea ja laillinen,  koska kaikkia ei voi miellyttää. Yrittäjyys on enemmän asenne ja kulttuurellinen ilmiö kuin geeneissä oleva taito.

Ks. myös

• Itä-Suomen yliopisto: ”Yrittäjäksi maantiedettä opiskelemalla”

5. Millaisissa tiloissa ja millaisin välinein aloititte?

Aloitimme yksiömme keittokomeron pöytää työpöytänä Espoossa pitäen vuonna 1994 ja ostamallamme käytetyllä kannettavalla tietokoneella. Toimimme tässä tilassa noin 3 kk, kunnes vaihdoimme suurempaan rivitaloasuntoon, jossa oli työpöytänä itse tekemäni keittiön pöytä. Tässä työskentelin noin vuoden, kunnes vaihdoimme omakotitaloon projektitoteutuksen vuoksi Kemiin syksyllä 1995. Talossamme oli käytössä oma työhuone. Lisäksi yrityksellä oli tuolloin Kemissä väliaikaisesti myös toimistohuone Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelun  tiloissa sekä yrityksen virallinen postiosoite ja toimistotilat  käytössä Espoon Innopolissa alihankkijayrityksessä. Kemin komennuksen aikana yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ja sen kotipaikaksi toiminimen tavoin valittiin Espoo erityisesti hyvän yrittäjyysilmapiirin ja monipuolisen ja yrittäjälle tarpeellisen yhteistyöverkoston hyödyntämisen vuoksi. Vuodesta 1997 alkaen RD Aluekehityksellä on pääsääntöisesti ollut myös erillinen toimistohuone Espoon Kivenlahdessa ja toimipiste myös Salossa vuodesta 2008.

Yrityksen yhteystiedoista ja toimintapisteistä tällä hetkellä tietoa alla olevassa linkissä.

•  https://rdaluekehitys.net/yhteystiedot/

6. Miten alkurahoitus järjestyi?

Alkurahoitusta ei ollut, lähdin nollasta, kun aloitin toiminimellä vuonna 1994 (rekisteröintihakemus elokuussa 1993, mutta aloitus toukokuussa 1994). Näköpiirissä oli yksi tuloa tuottava projekti, mutta se tuli vasta muutamia kuukausia yrittäjäksi heittäytymisen ja toiminnan varsinaisen käynnistämisen  jälkeen. Osakeyhtiön perustaminen vaati osakepääoman, jonka sain jostakin projektista vuonna 1995 tai 1996. 1990-luvun alun lama ja sen monet nähdyt konkurssit opettivat, että ei tarvitse tehdä kaikkea itse, voi myös verkostoitua. Tämä säästää varoja.

Suosittelenkin alkuvaiheessa sitä, että yrittäjä miettii tarkkaan, että mitä tekee itse, mihin tarvitsee rahaa ja mitä voi ostaa muilta. En ole varsinaisesti ottanut ainakaan suurempia lainoja yritykselle, vaikka aika ajoin rahoitusta on tarvinnut. Käytännössä erilaista velkaantumista voi silti tapahtua mm. verojen viivästyessä esimerkiksi verottajalle. Toisaalta välillä joutuu tavalla tai toisella antamaan myös ns. käyttöpääomaa vaikkapa yksityistaloudesta yritykselle. Olen ollut varovainen velanottaja ja suositellut aina yrittäjille, että velkaa pitäisi ottaa toteutuneeseen liikevaihtoon suhteutettuna eikä kuviteltuun. Yrittäjä kun tahtoo innostua ja uskoa liikeideaansa niin, että uskaltaa joskus ottaa jopa suurenkin velan, jos saa.  Jos tarkoitus on pitää yritys pystyssä, eikä viedä sitä heti konkurssiin, niin suosittelen edelleen malliani. Tämä riippuu tietenkin jonkun verran toimialasta ja myös siitä, että millaisia sopimuksia yrityksellä kenties on.

Tänä päivänä ongelmana monelle vakiintuneelle yritykselle on, että vaikka niillä olisi kauppoja, esimerkiksi vientikauppoja, ne eivät tahdo saada rahoitusta huonon taloustilanteen vuoksi ja kiristyneiden pankkisäädösten vuoksi. Tämänkin vuoksi näemme tällä hetkellä ns. konkursseja, eli tilanteita, joiden vuoksi yritys ei selviä veloistaan.

•  Ensimmäinen hanke, joka tarjosi merkittävämpää liikevaihtoa: Delfoi-tutkimus: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat  – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa

7. Mikä on liikeideanne?

Kaupparekisteriotteen mukaan yrityksen toimiala on alueellisten kehittämisohjelmien, selvitysten, tutkimusten ja visioiden konsultointi aluekehittämisestä vastaaville viranomaisille ja muille tahoille. Lisäksi yritys toimii erilaisten tuotteiden ostajana,  markkinoijana ja myyjänä. Osakeyhtiöllä on toimialansa puitteissa oikeus omistaa, hallita ja vuokrata kiinteistöjä ja osakkeita.

Aika pian, jo vuonna 1994, päädyin siihen, että  Delfoi-sovellusten kehittäminen ja toteutus em. tarpeisiin on tärkeä lähtökohta: https://rdaluekehitys.net/rd-konsepti/rd-ratkaisu-delfoi-sovellukset/

8. Kuinka suuri henkilökunta oli alussa? Entä nyt?

Yritys työllistää lähinnä yrittäjän, jolle ja jonka perheelle se pyrkii antamaan perustoimeentulon, jos mahdollista. Normaaleissa tavoitteen mukaisissa tutkimus ja kehittämishankeprojekteissa työskentelee tyypillisesti 5-10 asiantuntijaa ostopalveluina tai palkkiota/palkkaa vastaan (ks. esim. Arktisen meriteknologian ennakointi, http://www.amtuusimaa.net). Yrityksen kasvu on ollut osaamisen ja toiminnan vaikuttavuuden kasvua, ei niinkään henkilöstön tai liikevaihdon kasvua. Vuosien saatossa RD Aluekehityksen projekteja ovat toteuttaneet useat kymmenet eri henkilöt, joista jotkut ovat saaneet mm. gradujensa aiheita työskennellessään RD Aluekehitykselle esimerkiksi strategisissa hankkeissa haastatteluita tehden. Esimerkiksi seuraava hanke on synnyttänyt gradun:

•  Kasvukeskukset ja suuret kaupunkiseudut: Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä – RD Aluekehitys-julkaisuesittely

 9. Onko paikkakunnalla muita alan yrityksiä?

Viime aikoina olemme esim. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tarjouskilpailussa hävinneet tällaiselle kunnalliselle elinkeinoyhtiölle. Toisaalta nämä ovat joissakin tapauksessa olleet myös asiakkaina. Esim. Salossa toimii BusinessSalo, joka on tilannut aikoinaan mm. alla olevan.

• Ennakointitoiminnan arviointi: Salon Seudun Alueellinen ennakointi 2006-2008 -toiminnan arviointi

Yrityksen kotipaikka on Espoossa. Siellä ja pääkaupunkiseudulla on yrityksiä, jotka toimivat samoilla markkinoilla. EU-kehittämisrahaa usein pyritään suuntaamaan alueen toimijoille, joten joissakin tapauksissa Aluekehityksen voi olla vaikea toimia muilla kuin sen varsinaisilla kotipaikkakunnilla / maakunnissa. Aluekehityksellä on erikoisosaamista ja valtakunnallisesti tarkkaan ottaen kilpailu on vähäisempää yritysten välillä. Toisaalta ongelmana on kunnollisten markkinoiden puute tietyin osin.

Alueellisen ennakoinnin käytännön opas -Suomi. sivut 24.-25.

10. Miten mielestänne menestytte kilpailussa muiden kanssa?

Kun käynnistin yrityksen, luulin olevani edelläkävijä ja ettei kilpailijoita juuri olisi. Ymmärsin, että Suomi ja EU siirtyy ns. omaehtoisen aluekehittämisen aikaan, johon olin tarttumassa. Tämän olin oppinut jo yliopisto-opinnoissani. Myin tuotteitani mm. kuntien elinkeinoasiamiehille alkuaikoina kuin myös yliopistoille ja maakuntien liitoille, jotka kaikki muodostivat muutamien muiden tahojen kanssa keskeisen tilaajaryhmän. Nykyisin katson, että kuntien elinkeinoyhtiöt ja pitkälti myös tutkimus- ja oppilaitokset ovat tavallaan ottaneet ne resurssit yhteiskunnalta, joiden varassa yritystoimintaa oli tarkoitus yhtäältä kehittää. Viime aikoina esim. TEM-tarjouskilpailuissa olemme hävinneet myös VTT:lle ja valtionyhtiölle kunnallisen elinkeinoyhtiön lisäksi.  Markkinatilanne ei ole ongelmaton. Ongelmana on siis, että julkinen sektori kilpailee samoista rahoista, kuin yrityksemme. Mutta jos arvostetaan näkemyksellisyyttä, osaamista ja vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta, niin olemme kilpailukykyisiä. Projektimme ovat olleet hyötykustannussuhteeltaan hyviä myös tekemämme asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan.

11. Mitkä ovat parhaat kilpailuvalttinne?

Delfoi-osaaminen, joka on tunnustettu EU:n parhaimpana, referenssit ja näytöt vaikuttavista toimintaa synnyttävistä projekteista, ml. viestintäosaaminen. Asiakaspalautteemme mukaan työmme tuottaa toimintaa, asenteen muutosta yms., jota on kehoitettu pitämään myös esillä. Koska olemme erikoistuneet projektitoteutukseen, meillä on myös ollut kyky suunnittella ja toteuttaa hankkeet sovitusti. Toimeksiantojen määrä ei ole varsinaisesti vaikuttanut hankkeiden toteutuksen läpivientiin aikataulun näkökulmasta, koska toteutuskonseptimme on joustava ja voi hyödyntää verkostomme muita resursseja tilanteen mukaan.  Voimme toimia hankkeissa joustavasti myös ohjaamalla niitä koulutuksen keinoin ja siirtämällä näin osaamista tilaajaorganisaation käyttöön myös kouluttamalla hankkeissa ohjausryhmää projektipäällikön lisäksi. Tämä on ollut yksi kilpailuvalttimme. Työkaluillamme siis laitamme tulokset myös toimeen resurssien sallisimissa puitteissa ja meiltä tilattava työ on hyötykustannussuhteeltaan tutkitusti hyvä.

• RD Aluekehitys Oy:n ylivoimatekijät – Miksi kannattaa tilata RD Aluekehitykseltä?
• EU palkitsi public-private -yhteistyömallin
• ”Miten IHMISET energisoidaan ja mobilisoidaan?”

 .

12. Miten yrityksenne tekee tuotteitaan/palveluitaan tunnetuksi?

Nykyisin pyrimme pitämään nettisivustomme ajan tasalla. Meillä on nyt kolmannet nettisivut yrityksen historiassa. Ensimmäiset perustettiin vuonna 1998, toiset 2005 ja kolmannet 2011. Tämän lisäksi etenkin varhaisemmassa yrittämisen vaiheessa satsasimme painotuotteisiin yrityksen esittelyssä. Tarvitaan myös henkilökohtaista kontaktointia, mitä pidämme tärkeimpänä lähtohtana. Näissä kontakteissa voi esitellä osaamista ja referenssejä ja hakea yhteistyömahdollisuuksia. Myös koulutustilaisuudet toimivat esittelytilaisuuksina. Olemme myös pyrkineet kirjoittamaan lehtiartikkeleita ajankohtaisista aiheista. Olemme kokeilumielessä olleet aktiivisa myös Facebookissa. Meidän sivuja myös luetaan ja linkitetään toisten toimijoiden sivuille.

• www.rdaluekehitys.net (yrityksen toiminnan, tuotteiden ja referenssien esittely)
• www.yrjomyllyla.wordpress.com (toimitusjohtajan blogi)
• www.amtuusimaa.net (esimerkkiprojekti)
• https://www.facebook.com/yrjo.myllyla
• Hallituksen tulevaisuuspoliittinen selonteko, Suomi 2030, Yrjö Myllylän talkoopanos ja näkemykset (esimerkiksi tänne on virallinen Suomi kerännyt yrittäjän näkemyksiä em. linkeistä)

13. Mitkä ovat yrityksenne tärkeimmät sidosryhmät?

Tärkeintä olisi aina muistaa asiakkaat, tässä olisi aina parantamisen varaa. Olemme erittäin kiitollisia asiakkaille, joiden varassa yritys on voinut toimia ja kehittyä. Toiseksi yrittäjä joutuu jatkuvasti asioimaan yhteiskunnan virannomaisten kanssa, joista ehkä tärkein on veroviranomainen. Kirjanpitäjä on tärkeä osa yrityksen henkilöstöä ja sidosryhmää ehkä myös. Yhteistyöyritykset, joiden kanssa projekteja toteutetaan, ovat tärkeitä. Näitä ovat mm. tietotekniikan palveluyritykset ja viestintätoimistot. Yritys on aina tavallaan kuitenkin verkostonsa tulos myös.

Kaikki projektit vaikuttavat kohdejoukkoihin, joten nämä tahot ovat sidosryhmiä. Yrityksen liikeideassa keskeistä on Delfoi-metodi eli tietynlainen asiantuntijahaastattelu. Haastateltavat asiantuntijat eli panelistit mielestäni muodostavat projektiokohtaisesti myös tärkeän sidosryhmän taustaorganisaatioineen, joita haluamme kunnioittaa ja palvella mm. hyvällä hankkeiden palautemateriaalilla. Olemme suorittaneet jopa tuhansia haastatteluita ja sähköisiä kyselyitä, joissa olemme pyrkineet painottaamaan yritys- ja työnantajainformaatiota, mutta edustettuna on myös tutkimus- ja oppilaitokset, julkinen hallinto, kuten alueelliset ja valtakunnalliset viranomaiset, poliittiset päättäjät, yhdistykset, järjestöt yms. pääasiassa kotimaassa, mutta myös ulkomailla.

14. Miten lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö vaikuttaa yrityksenne toimintaan?

Yrityksemme konsultoimat tuotteet mm. Varsinais-Suomen ely-keskuksen kanssa yhdessä toteutettuna on arvioitu EU:n parhaimmaksi. Tiettyä kysyntää on ulkomailta mm. tätä kautta. Toisaalta viime aikoina myös mm. arktisen meriteknologian puitteissa on tullut kansainvälisiä yhteydenottoja, mm. artikkelipyyntöjä ja kutsuja seminaareihin. Ongelmana koemme, että tarvitsisimme kansainvälistä viestintämateriaalia, jossa toivoisimme, että julkinen valta Suomessa voisi osarahoittaa tällaisen tuotantoa, koska käytännössä näissä yhteyksissä promoitoidaan eli edistetään Suomen vientiä.

Ks. mm. seuraavat hankkeet, jotka ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta

• Arktisen meriteknologian ennakointi
• EU palkitsi public-private -yhteistyömallin
• Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä

 15. Miltä yrityksenne tulevaisuus näyttää?

Käytännössä elämme erittäin haastavia aikoja. Kilpailu on kovaa etenkin julkisen sektorin kanssa. Jos julkinen valta ostaisi palveluita pk-yrityksiltä sen sijaan, että pyrkisi tuottamaan niitä itse EU-projekteilla tai muulla tavoin, tulevaisuus voisi olla parempi. Käytännössä julkisen sektorin toimintojen liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen (ml. oppilaitokset) tuo kuitenkin jatkuvasti eräässä mielessä uusia kilpailijoita kentälle. Myös se seikka, että miten Suomen taloudella menee, vaikuttaa käytännössä taustalla. Esim. viime aikoina jo käynnistettäväksi aiottuja hankkeita ollaan  peruuttamassa sen vuoksi, että hallituksen kehysriihipäätöksessä on karsittu rahoja ja rahoittavat virkamiehet joutuvat vähentämään omia työpaikkojaan ja tilauksiaan.  Tavoitteiden mukaisia tutkimus- ja selvityshankkeita on liikkunut viime aikoina toivottua vähemmän, koulutushankkeiden suhteellinen merkitys toiminnassa on kasvanut, samoin yrityshankkeiden tilaus. Toisaalta yksilötasolla olen valmis myös määräaikaisiin ja muihin työsuhteisiin. Yrittäjän tosiasiallinen selviytyminen koostuukin aika ajoin joustavasti erilaisista tulonlähteistä. Uskomme, että uudessakin tilanteessa yrityksen erikoisosaamisella ja sen vahvoilla näytöillä, se voi olla palvelemassa myös näitä uusia markkinoille tulevia toimijoita.

•  Suomi nousuun kasvuklustereiden verkostoitumisen pullonkaulat avaamalla
• Virkamies, politiikka ja yrittäjyys
• Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rahastusjärjestelmä syntyi virkamiehen ja yrittäjien vapaaehtoisen yhteistyön tuloksena Oulussa

 

16. Mitä pidätte yrittäjän tärkeimpinä vaatimuksina tällä hetkellä?

Yrittäjäksi ei kannata lähteä ensisijaisesti rahan takia, vaan toteuttamaan kutsumustaan, ideaansa. Yrittäjällä siis pitää ennen muuta olla TAHTOA, raha ja säännöllinen palkka eivät voi olla ykkösiä yrittäjällä – tyypillisen yrittäjän palkka jää pieneksi.

(Tässä on todettava, että yhteiskunnassa ja joissakin yrittäjyyttä edistävissä arvostamissanikin verkostoni jäsenissä on vahvana käsitys, että jos on voimakas tahto kasvattaa yritystä ja menestyä taloudellisilla kasvun mittareilla, se on mahdollista. Pullonkaulana kasvulle on tämän ajattelun mukaan myös tahto. )

Henkivakuutuksena on USKO asiaansa. Mitä kovempi into, palo ja höyry, sen parempi, kunhan ei taas ota turhia riskejä velkarahalla vaan perustaa toiminnan enemmän toteutuneeseen liikevaihtoon ja verkostoitumisen mahdollistamaan pieneen pääomaan.

Keskeinen käsite on myös VALINTA. Tekemällä valintoja, erikoistumalla luodaan huippuosaamista ja luottamusta markkinoilla asiakkaiden saamiseksi. Yrittäminen on ennen muuta ”henkinen laji” yrittämisen toimialasta riippumatta. On siis paradoksi ja tutkimuksellisesti epätoteen osoitettu, että yrittäjä, joka ajaa ”uudella Mersulla” ajattelisi rahaa enemmän kuin tavallinen palkansaaja. Asia on pikemminkin päinvastoin. Yrittämisessä on aina suhdanteet, sen vuoksi kannattaa oppia ehkä myös pitkään yrittäneiltä, kuin vain muutaman vuoden yrittäneiltä.

Käytännöllisiä vinkkejä kannattaa kysyä jo yrittämisen alkuvaiheessa. (Myös TE-keskuksen tuotteistetut palvelut yrittäjälle ovat olleet yksi hyvä keino hankkia hyödyllisiä neuvoja toiselta konsulttiyrittäjältä.) Yrittäjän paras tuki on vertaistuki, eli toinen yrittäjä. Yrittäjä on aina täysin työllistetty, joten yrittäjän työllisyysnäkymät ovat hyvät.  Jo lyhytkin yrittämisen jakso on elämän perusasioista paljon opettavainen koulu.”

• Lähde: Itä-Suomen yliopisto: ”Yrittäjäksi maantiedettä opiskelemalla”

 

17. Millaista tyydytystä yrittäminen on teille antanut?

Työ on ollut projektityötä ja tilaustöitä. Pääasiassa tehtävät ovat siis sisältäneet tutkimuksia ja selvityksiä, mutta myös koulutusta ja julkaisutoimintaa. Hyvänä puolena nykyisessä työssä näen riippumattomuuden tehdä sellaisia asioita, joilla uskoo olevan todellista merkitystä ja ”vääntömomenttia yhteiskuntakehitykselle”. Ei ole tarvetta suojella rakenteita ja omaa asemaa. On vapaus, mikä tietysti edellyttää vastuunottamista. Samalla kokee, että toiminnalla on merkitystä, vaikka oma toiminnan volyymi onkin ulkoisesti vähäistä. Varjopuolena ovat epäsäännölliset tulot ja tilanteet, jolloin ei ole kunnon tutkimusprojekteja alla. Käytännössä työnteko on suhdanteiden mukaan elämistä. Toimintaa haittaa myös se, että aluekehittämisessä tai ennakoinnissa ei ole toimivia markkinoita, kun julkinen sektori pyrkii luomaan omat työpaikkansa yritysten kehittämiseksi tarkoitetulla rahalla.

• Lähde: Yrittämisen ja aluekehittämisen arvot

18. Kannustaisitteko muita yrittämään? Miksi?

Vaikea sanoa. Ehkä kannustaisin aloittamaan mahdollisimman varhain niin, että oppisi yrittämisen niksit hyvissä ajoin. Mielestäni esim. peruskoululainen voisi perustaa yrityksen ja yrittää ja kokeilla myydä asioita. Vähitellen tulisi sellainen aito osaaminen yrittämiseen. Jos lähtee perheellisenä pakon edestä, on hyvää, että on pakko ja ehkä tiettyä osaamista, mutta koska oppi yrittämiseen pitää hankkia kantapään kautta. Tässä vaihtoehdossa säälin perhettä, vaikka yrittämisen koulu muuten voisi olla antoisa. Toisaalta toivoisin, että jokainen olisi vähän aikaa yrittäjä, koska se opettaa elämästä niin paljon. Toisaalta toivoisin, että se, joka heittäytyy kokonaan yrittäjäksi, voisi olla ensin myös esim. 3-4 vuotta toisen palveluksessa töissä, koska sekin opettaa.

Mutta mitä on yrittäminen pohjimmiltaan? Sanoisin, että se on ensisijaisesti 1) Henkistä riskinottoa eli itsensä ylittämistä, 2) Sosiaalistan riskinottoa ja 3) Taloudellista riskinottoa. Kohtia 1) ja 2) voi hyvinkin harjoitella jokainen joka päivä. Näillä 1)-3) määritelmillä uskallan kehoittaa kaikkia yrittämään, myös virkamiehiä. Etenkin 1)-2) on mahdollisia jokaisen toteuttaa jokapäiväisessä elämässään. Kannustan yrittämään näin siksi, että se on elämää yrittäjille ja takaa yhteiskunnan uudistumisen ja hyvinvoinnin, se on vastuun kantamista.

Summa summarum. Yrittäjäkokemusta itsensä elättämisen mielessä olisi hyvä saada jo silloin, kun kiinteät kulut, kuten perhe, on pieni. Yrittämisen em. laajemmassa määritelmässä jokaisen pitää yrittää joka päivä.

• Lähde: Yritys- ja innovaatiotoimintaa tukevat arvot

 

19. Mitä vinkkejä antaisit yrittäjiksi alkaville?

Yrittämisessä työn saaminen on luottamusprosessi. Luottamuksessa auttaa referenssit. Jos myy esim. ruohonleikkuuta, kannattaa leikata ensin muutaman naapurin ruohot ilmaiseksi, jotta saa tarpeelliset referenssit. Tai jos myy siivous- ja kotitalouspalvelua, kannattaa tehdä hommia vaikka kotona ensin ja sitten naapurille. Siinä on jo hyvä lähtökohta. Toisaalta pitää olla vakuuttava, siinä auttaa esimerkiksi hyvä käyntikortti ja hyvät nettisivut ja joskus tukan kampaaminen ja siistit vaatteet, riippuen mitä myy. Sitten tulee taloudelliset kysymykset. Suosittelisin juuri, että voisi aloittaa ilman, että on kokonaan yrityksensä varassa – tosin yrittäminen voi olla joskus niin kovaa, että siinä voi onnistua vasta sitten kun on pakko saada siitä toimeentulo.

Kiinteät kulut niin elämässä yleensä kuin yrittämisessä kannattaisi pitää minimissään. Yrittäjällä on tiettyjä kiinteitä kuluja, joiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Sellaisia on esimerkiksi tietoliikenne- ja toimistokulujen lisäksi mm. mahdolliset ennakkoverot ja yrittäjän eläke. Koska yrittäminen perustuu tavallaan uskoon ja toivoon, yrittäjä helposti olettaa tulevaisuuden olevan ruusuisempi taloudellisesti kuin se onkaan. Siitä seuraa, että hän saattaa yrityksen perustamisvaiheessa ilmoittaa kuvitellut tulot yläkanttiin esim. verottajalle ja vaikka eläkeyhtiölle, mistä voi seurata ns. ennakkoveroja ja ylisuuria eläkemaksuja mahdollisuuksiin nähden. Tiedän eräänkin yrittäjäkollegani joutuneen vaikeuksiin tämän vuoksi. Nämä käytännön asiat kannattaisi ottaa joustavasti.

Tietty totuus on yhteiskunnassa on, että yrittäjä on monen yhteiskunnan järjestelmän ulkopuolella vielä vuonna 2014, esimerkiksi työehtosopimusten ja työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolella. Vaikeinta on se, että huonon suhdannetilanteen tullessa työttömäksikään ei tahdo kelvata ilman, että lopettaa yritystään. Tässä yhteiskunta voisi halutessaan tehdä paljon mm. lainsäädäntöä ja säädöksi järkevästi tulkitsemalla. Lisäksi yrittäjän sosiaaliturva sairastapauksen tai eläkkeelle jäämisen yhteydessä voi usein olla hyvin heikko. Demokratiassa enemmistö päättää ja yrittäjiä on yhteiskunnassa tiettävästi vain 2-4 %. Yrittäjäin ääni ei siten pääse kuuluviin. Yrittämisen merkitys yhteiskunnalle on kuitenkin mielestäni mm. siinä, että sitä kautta suuretkin organisaatiot ja toimijat saavat uudet ideat ja pysyvät hengissä. Tässä mielessä näkisin, että yrittäminen on itseisarvo ja sitä kannattaisi yhteiskunnan myös tukea monessa tapauksessa nykyista enemmän.

Kun RD Aluekehitys Oy täytti 10 vuotta, kirjoitin kokemuksistani seuraavan artikkelin ja sieltä avautuvan 4-sivuisen suositeltavan julkaisun

• Yrittämisen ja aluekehittämisen arvot

Yrittäjälle paras tuki on vertaistuki. Myös aloittelevan yrittäjän tai siitä haaveilevan, kannattaa keskustella yrittäjien kanssa. Yksi taito alusta asti olisi opetella puhumaan yrityksen nimellä eikä omalla nimellä. Yritys ja yrittäjä ovat kaksi eri asiaa.

Suosittelen myös, että yrittäjä pyrkii ns. kasvualoille, koska siellä uusikin yrittäjä voi menestyä paremmin kuin kilpaillluilla aloilla, joissa lähinnä jaetaan markkinoita. Kasvumarkkinoista ja aloista voi saada lisätietoa lukemalla RD Aluekehityksen artikkeleita. Esimerkiksi  https://rdaluekehitys.net/?s=kasvuala . Kokonaiskuvan voi saada RD Aluekehityksen tuottamista näkemyksistä myös esim. tästä artikkelista http://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/11/14/keski-karjalan-tulevaisuuden-visiointia/ .

Lue myös raporttia ”Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnen selvitys – Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena” (VNK 12/2006). Siellä on mm. suositeltava kohta peruskoululaisille. Siinä pidetään projektityötä, kuten tämäkin haastattelu on, esimerkkinä, hyvänä tapana valmentaa yrittäjyyteen jo koulussa. Siinä ajatus on, että yrittäjyys on yhtä kuin vastuunottamista:

• ”Yrittäjyyden voimistamisen portaat ja mentorointi”.

Lopuksi sanoisin, että elämä pyörii auringon ympärillä kaikin tavoin. Elämä pyörii positiivisuuden ympärillä. Ehkä positiivisuuteen vaikeissakin oloissa kykenevä yrittäjä pystyy luomaan uutta elämää itselle ja muille. Tämäkin on yksi elämän suuri totuus, jonka voi oppia yrittämisen kautta ellei ole muutoin sitä jo oppinut.  Yrittäjän, kuten jokaisen ihmisen muutenkin,  kannattaakin pyrkiä luomaan itselleen lähipiiri, joka toimii kannustavasti.

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

Erikoistutkija, Toimitusjohtaja,

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: www.amtuusimaa.net

Blogi: http://yrjomyllyla.wordpress.com

In english: http://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/